JarmoNevalainen

Suomen Pankin oikea rooli

 

 

Mikä on oikea Suomen Pankin rooli???

Suomen Pankkia pidetään yleisesti valtiosidonnaisena pankkina. Käytännössä se merkitsee sitä, että Suomen Pankki on eduskunnan hallinnoima pankki. Miten tämä roolijako näkyy Suomenpankin toiminnassa? Ei mitenkään.

Euroon liittymisen jälkeen Suomen pankista tuli osa EKP:tä. Tarkemmin se on EKP:n Suomen haarakonttori. Tämä ilmenee selkeästi Suomen Pankki koskevassa laissa; yleiset säädökset 4§ ” Hoitaessaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviä Suomen Pankki tai sen toimielimen jäsen ei saa pyytää tai ottaa vastaan toimintaansa koskevia määräyksiä muulta kuin Euroopan keskuspankilta”.

EKP:n jalkavaimona Suomen Pankin tärkein tehtävä on valvoa hintavakautta = inflaatio. Suomen Pankki ei missään nimessä saa rahoittaa julkista sektoria = Suomen valtio ja kunnat. Tästä aiheutuu suoraan valtion ja kuntien rahoitusvaje. Mistä sitten rahat valtion ja kuntien toimintaan?

Mitä Suomelle tapahtuisi jos se päättäisi ruveta käyttämään omaa keskuspankkiaan osana rahoitustaan? Laskelmat tällaisesta vaihtoehdosta loistavat poissaolollaan, sillä jo näiden laskelmien tekeminen antaisi signaalin markkinoille, että euroalue saattaa hajota.  Koska Suomi on luokan kuuliaisin oppilas, tällainen kapinointi ei vaan käy. Ennen kuin Suomi voisi siirtyä keskuspankki rahoitukseen, olisi Suomen erottava emusta ja siirryttävä käyttämään omaa kelluvaa valuuttaansa.

Esko Seppänen, yksi Suomen johtavista EU-kriitikkoista on sitä mieltä, että taloudellinen hinta on toissijainen suhteessa poliittiseen hintaan. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että Suomi menettää hyvän maksajan maineensa jos se rupeaa nyt hankalaksi, ovet ytimiin sulkeutuvat ja niin edelleen. Lisäksi hän on sitä mieltä, että Suomi on sidottu kiinni emuun niin monimutkaisin solmuin, että niitä ei voi pirukaan aukaista. Olen asiasta eri mieltä.

 
Vasemmalta laidalta (sos.dem ja vas.) huudellaan sen perään, että EKP täytyy saada muuttamaan toimintaansa niin, että se alkaa hoitaa työllisyyttä hintavakauden sijaan. Onko kukaan nähnyt minkäänlaista merkkiä siitä että EKP olisi muuttamassa toimintaansa suuria massoja palvelevaksi??
EKP:n johtokunnassa on liian monta entistä pankkiiria, jotka haluavat pitää tilanteen juuri tällaisena kun se nyt on; valtiot liikepankkien armoilla.


Paljon on sanottu myös siitä, että poliitikkoja ei saa missään nimessä päästää keskuspankkielimiin toimijoiksi, sillä silloin alkaa sulle, mulle ja tuolle rahanjako-orgiat.
Nyt meillä on alansa huippuosaajat EKP:ssa päättämässä rahapolitiikasta ja totuuden nimissä on sanottava, että sutta ja sekundaa tulee vuosi vuoden jälkeen. Pitäisikö poliitikkojen roolia edes hiukan kasvattaa tässä asiassa?

Suomen emueron jälkeen talouspolitiikka Suomessa muuttuisi hyvinkin erilaiseksi. Suomen olisi mahdollista elvyttää talouttaan voimakkaasti ja näin ollen käynnistää seisova talous kotimaisen kysynnän avulla. Omavaraisuusaste olisi elvytyksen avulla nostettava nykyisestä 6-8 % tasosta vähintään 30 % tasoon.  Näin saataisiin vaihtotasettakin korjattua kun Suomessa ruvettaisiin taas tekemään Suomalaisia tuotteita suomalaisille. Näistä tuotteista osa olisi myös sen verran korkealaatuisia, että ne kelpaisivat vientiin.

Lopulta tullaan ehkä tärkeimpään seikkaan taloudessa. Kuka luo ja hallinnoi käytössä olevaa rahaa.

Tällä hetkellä valtio laskee liikkeelle suomen valtion velkakirjoja. Niitä merkitsevät itsellensä nyt pääosin ulkomaiset toimijat (Barclays Capital, BNP Paribas, Citigroup, Crédit Agricole, Credit Suisse, Deutsche Bank, HSBC, J.P. Morgan, Merrill Lynch, Morgan Stanley, Nordea, Pohjola Pankki, Royal Bank of Scotland ja Société Générale) = liikepankkeja.
Nämä pankit merkitsevät taseisiinsa AAA-luokituksen valtiovelkapapereita 1 mrd. euron arvosta, joka sitoo 0 % pankin taseessa olevasta omasta pääomasta. (Basel II)

Liikepankki laittaa maksutransaktion liikkeelle, 1 mrd. euroa (muutama klikkaus hiirellä).
Summa ilmestyy siirtotilille pankin sisäisestä ”shekkilimiitistä”, jonka suuruuden suhteessa omaan pääomaan määrittelee em. Baselin sopimus.
Liikepankki siirtää luomansa luottorahan Suomen Pankin tilille. Tähän siirtoon tarvitaan taas EKP:n liikkeelle laskemaa keskuspankkirahaa, jota pitää olla pankilla tuo 1 mrd. euroa transaktion toteuttamiseksi. Shekkirahaa ei voi siirtää ilman sitä.
Jos jostain syystä keskuspankkirahasta on liikepankilla juuri sillä hetkellä pulaa, niin pankki lainaa tilitykseen tarvittavat keskuspankkirahat pankkien välisiltä repo-markkinoilta tai EKP:lta, jolta saa aina lainaa. EKP ei puutu rahan määrään, vain sen korkoon, ja näin valtio saa tarvitsemansa eurot.

Mitä siis tapahtui?
Eurotalouteen syntyi pelkästään em. liikepankin toimesta 1 Mrd. € uutta rahaa. Suomen maksutase rasittuu takaisinmaksuaikana lyhennysten ja korkojen osalta.

Tämä uusi raha ei siis tosiaan tullut mistään asiakkaiden tileiltä, vaan pankin luototuspiikistä. Aivan sama mekanismi toimii myös kotitalouksien ja yritysten luototuksessa.

Jos tuntuu, että tällainen rahanluontimekanismi ei voi olla totta, voi katsoa paljonko euroalueelle on tehtailtu rahaa vuosina 1998 - 2007  -> M2: 4000 Mrd. -> 8000 Mrd. Mistä tämä 100 % lisäys on tullut, jos kukaan ei voi omin päin lisätä nollia tililleen ja valtio ei saa luoda rahaa?? (M2 = käteinen raha, ihmisten käyttötilit, määräaikaistalletukset)

Kymmenelle vuodelle jaettuna 7 % lisää rahaa joka vuosi. Samaan aikaan kun BKT:n kasvu kertoo reaalitalouden kasvaneen euroalueella  3 % vuosivauhtia.
Liikepankkien takahuoneessa on painokone ja me pyöritämme reaalitaloutta niiltä vuokratulla rahalla.

Euroalueen jättänyt Suomi.
Valtio laskee liikkeelle markkamääräisiä Suomen Valtion velkakirjoja tarvittavan 6 Mrd. markan arvosta. Valtion 100 % omistama pankki (Uusi Postipankki) merkitsee kokonaan valtiokonttorin liikkeelle laskeman lainan.
Uusi Postipankki käyttää luotto- tai shekkilimiittiään, ja luo rahan aivan samoin kuin liikepankkikin ensimmäisessä esimerkissä.

Mitä siis tapahtui?
Suomen kansantalouteen tuli lainaa vastaava summa lisää rahaa, Suomi velkaantui ulkomaille 0 €, maksutase ei rasitu.
Lainan korot palautuvat valtiolle Uuden Postipankin tulouttaessa voittojansa takaisin valtiolle.
Markkinakorot eivät tästä "kysynnästä" nouse, koska luototuskapasiteettia ei ole tällä mitenkään loppuun kulutettu.

Asunto- ja yritysluotot?
Tässä tapauksessa Uusi Postipankki lainaa pankeille, jotka myöntävät luoton asiakkaalle. Aivan kuten säästöpankit nykyisin mutta kotimaisella rahalla. Uudessa mallissa ei velkaannuta ulkomaille kotitalouksien tai yksityisenkään sektorin toimesta.

Miten kansainväliset markkinat reagoivat, jos Suomi siirtyy markkaan?                              Jos se tehdään oikein, ei juuri mitenkään. Suomesta tulee houkutteleva kohde tehdä kauppaa.

Edellä mainittu kuvio on yksinkertaistettu malli siitä, miten asiat voisivat olla kun Suomella olisi oma keskuspankki. Tärkeintä asiassa on asenne. Jos on tahto on myös keino.



 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Ja tässä asiaa pitkän kaavan mukaan:
Suomen Talousdemokratian neljäs julkaisu on ulkona! Täyttä rahaa -julkaisussa esitetään konkreettinen ja yksityiskohtainen reformiehdotus talouden vakauttamiseksi velattoman rahan avulla.

Julkaisu on ladattavissa: http://talousdemokratia.fi/?q=taytta_rahaa

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eurolla kituutellaan kunnes hitaammatkin tajuavat että nyt riittää työttömyys ja peruspalveluiden alasajo.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Hieno kirjoitus. Näinhän se menee.

Todellisuudessa juuri samoin toimitaan rapakon toisella puolella.

Olen usein ihmetellyt, miten rahapolitiikka saatiin näin toimimaan.

Onkin hassua, että maat voisivat tehdä sen minkä pankit tekevät. Pankit
ottavat koron siinä välissä, ja raha ei tule takaisin kunkin maan omaan kiertoon.

Globaalitalous on hälventänyt tätä systeemivirhettä ennestään, koska kuvitellaan kaiken rahan ja talouden olevan toisistaan riippuvaisia. No, niistä on tehty toisistaan riippuvaisia.

Englannin historian kuuluu kukoistava aika, jolloin rahatikut pyörittivät pääasiassa omaa taloutta, ja se pysyi vakaana 800 vuotta.

Historiaa kun ei tunneta, ei tiedetäkään, kuinka raha voidaan käyttää hyvin, tai sitten kiristyksen ja kontrollin välineenä, kuten nyt näyttää käyvän. Kumpa kaikki maat huomaisivat, että tämä vyyhti pitää
hiljalleen purkaa, oli miten oli.

Toimituksen poiminnat