JarmoNevalainen

Hävettää ja hävetkää

Hävettää ja Hävetkää.

Kuluvan vuoden helmikuussa alkoi keräys, jolla pyritään varmistamaan uuden lastensairaalan rakentaminen Helsinkiin. Nykyinen sairaala on auttamattomasti vanhentunut niin tilojen toimivuuden kun käytännöllisyydenkin suhteen.

Sairaalan kustannusarvio liikkuu noin 160 miljoonan euron kieppeillä. Tästä puolet tulisi suoraan verovaroista, keräyksenä 30 miljoonaa ja loput 50 miljoonaa muilta rahoittajilta.

Nykyinen Lastenlinna valmistui vuonna 1948, raskaiden sotakorvauksien ja maan uudelleen rakentamisen keskellä. Kaikesta oli pulaa ja kurjuutta riitti suurimalle osasta väestöä. Tästä huolimatta sairaala saatiin rakennettua, koska tulevat sukupolvet merkitsivät valtiolle jotain. Sen jälkeen sairaala on palvellut kolmea sukupolvea ansiokkaasti. Hyvin tehty työ ei ole kuitenkaan riittänyt sillä sairaala on pikkuhiljaa vuosikymmenten saatossa jäänyt auttamatta ahtaaksi, eikä siihen ole tehty tarvittavia parannuksia. Nyt kun katsoo asioiden hoitamista ja hoitamatta jättämistä ei voi välttyä ajatukselta, että onko sairaalan rapistuminen annettu tapahtua tietoisesti? Ajatus on absurdi. Eihän Suomessa asioita hoideta näin? Eihän?

Kuitenkin nyt jo vuosikausia vallalla ollut asenne kiteytyy sairaalan johtavan ylilääkärin Jari Petäjän hiljaisiin sanoihin :”ehkä on jotenkin ajateltu, että lapsille riittää vähempi kuin meille muille”.  

Suomi on paperilla vauraampi kuin koskaan. Valitettavasti tämä vauraus ei manifestoidu käytännön tekoihin. Ei voi kuin ihmetellä, että miten nykysuomessa joudutaan näin merkittävä julkinen hanke rahoittamaan puoliksi yksityisin varoin, siis oikeasti vuonna 2013!

Paljon on puhuttu tiukoista ajoista. Jokaisen lähipiiristä löytynee joku joka on lomautettu tai irtisanottu. Silti se ei tunnu haittaavaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS) joka aikoo investoida noin puoli miljardia euroa (500 000 000 €) lähitulevaisuudessa uuteen potilastietojärjestelmään (Apotti). Kansalaiskeräykselle kasvot antaneen Anne Bernerin mukaan HUS:lla on noin miljardin investointitarpeet mutta investointiputkessa on tällä hetkellä vain 500 miljoonaa = Apotti. Rahat tähän hulluuteen tulevat veronmaksajilta, joko suoraan HUS:n kautta (puolet) tai välillisesti kuntien maksuosuuksien mukaan (puolet). Paljon on kuultu kitinää kuntasektorilta koskien potilastietojärjestelmän hintaa. Apotti on kallis koska se edellyttää mm. laajoja ohjelmistoja, lisenssimaksuja ja ympärivuorokautista valvontaa.
Tuntuu irvokkaalta että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on tällainen summa rahaa investoitavana johonkin nollien ja ykkösten uudelleen järjestämiseen, sen sijaan että raha käytettäisiin uuteen lastensairaalaan. Pienenä muistutuksena yksityiskohta lähihistoriasta. Helsingissä sijaitseva Kansallisooppera maksoi valmistuessaan keskelle pahinta lamaa vuonna 1993 nykyrahassa mitattuna 180 miljoonaa euroa.

Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo on arvostellut kovasti rahankeräämistä yksityisiltä tahoilta. Hänen mukaansa verojenmaksu on ollut tapa taata, että jokaiselle Suomalaiselle on voitu järjestää laadukasta terveydenhuoltoa. Hän näkee ongelman siinä, että tämän kaltaiset ”liian hyvät” keräyskohteet murentavat ihmisten veronmaksumoraalia. Merkille pantavaa on kuinka keräyksen johtohahmot ovat vaatineet useasti verotuksen alentamista. Jokainen miettiköön itse onko tässä ristiriitaa.

Minä uskon esimerkin voimaan. Jos ihminen on johtavassa asemassa tai muuten jalustalla, niin esimerkillä tämä ihminen näyttää ne normit joiden mukaan on hyvä toimia. Hän luo toiminnallaan raamit sille mikä on hyväksyttävää.
Sairaalaa rakennuttavan säätiön hallituksessa istuu Antti Herlin, Kone oy:n hallituksen puheenjohtaja, Solidiumin (valtion osakesalkun hallintaan perustettu yritys) hallituksen jäsen, Ilmarisen (eläkevakuutusyhtiö) hallintoneuvoston varapuheenjohtaja jne.
Antti Herlinin osinkotulot vuonna 2011 olivat lähes 55 miljoonaa euroa. Ilman verosuunnittelua (verojen kiertoa) niistä olisi kuulunut maksaa 10,7 miljoonaa veroa. Taitavan kirjanpitotoiminnan kautta (verosuunnittelu) hänelle jäi maksettavaksi tuosta 55 miljoonan osinkopotista veroja alle 0,7 miljoonaa. Antti Herlinin henkilökohtainen omaisuus on 3,1 miljardia euroa. Lyhyesti sanottuna Antti Herlin voisi rakennuttaa omaisuudellaan 10 lastensairaalaa Suomeen ja nauttia vielä 1,6 miljardin omaisuudestaan jonka luulisi riittävän.


Pirullista toimintaa on antaa mielikuva, jossa valtio on niin heikko, että se ei pysty osoittamaan rahaa tällaisiin yhteiskunnankannalta ykköskorin hankkeisiin. Silloinhan valtiolla ei voi olla varaa rahoittaa muitakaan hankkeita. Jos valtiolla ei ole varaa rahoittaa oikein mitään, niin miksi maksaa veroja ollenkaan?

Hyvät lukijat älkää langetko tähän ansaan.  

Eduskunnassa nämäkin asiat lopulta päätetään. Mitkä hankkeet saavat rahoitusta ja mitkä eivät. Nykyiset kansanedustajat eivät näytä arvostavan lapsia ja tulevia sukupolvia ollenkaan. Ehkä pitäisi!

Nykyiset eduskuntapuolueet eivät selvästikään arvosta tulevia sukupolvia. Itsenäisyyspuolueessa nähdään, että tulevat sukupolvet ovat Suomen tulevaisuus. Tuleviin sukupolviin on panostettava. Jos Itsenäisyyspuolue olisi ollut eduskunnassa 2011 vaalien jälkeen, niin rakennustyöt olisivat jo käynnissä uuden lastensairaalan rakentamiseksi.


Lasten vanhempia ja isovanhempia kehotan painamaan nykyiset päättäjät hyvin mieleen. Jos toiminta tulevien sukupolvien hyväksi on ollut mallikelpoista, niin silloin kannattaa jatkaa 2015 samojen selkärangattomien kansanedustajien äänestämistä.  Vaihtoehtojakin löytyy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Antti Jokinen

Äläs nyt Herlinejä kadehdi. Varmasti ovat oman kortensa kantaneet Suomen hyvinvoinnin eteen moninkertaisesti, moniin muihin verrattuna.

Mutta muuten samaa mieltä.

Martti Laines

Siis pitäisikö omaisuuden suoja poistaa, vai ainoastaan Herliniltä?
Miten vaikkapa Metsolta lomautettu liittyy hus:n ict-järjestelmähankkeeseen?
Pitäisikö mielestäsi verotusta laskea vai nostaa ja pitäisikö veroja maksaa
lainkaan?
Ovatko kaikki "eikö kukaan enää ajattele lapsia" -argumentin hankkeet aina ykköskorissa?

Mitä sinä häpeät? Ja miksi muiden pitäisi hävetä, se on aika huono moottori mihinkään proaktiiviseen ja positiiviseen.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Veroja pitää maksaa veronmaksukyvyn mukaan. Tuloveroon täytyy lisätä voimakkaampi progressio silloin kun tulot nousevat, tämähän on täysin selvää kun mietitään verotuksen periaatteita ja tarkoitusta.

Pääomatulot täytyisi myös saada voimakkaamman progression piiriin.

Edellä mainitut mallit on tarkoitettu tuloverotukseen.

Anna-Leena Nieminen

Tämähän on täysin selvää kun mietitään tuloverotuksen "periaatteita", että tulonjakopolitiikka tuhoaa tuottamisen edellytykset.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Miksi sinulla on käsi toisten kukkarossa?

Miksi et itse perustaisi menestyvää yritystä, jonka tuotoilla voit verot maksettuasi vielä tukea kaikkia niitä hyviä hankkeita, joita haluat (jos sitten enää haluat)?

Käyttäjän timpuri kuva
Timo Uppala

Kiitos Olavi Laitala erinomaisesta kommentista.

Olen edelleen sitä mieltä, että lastensairaala pitää rahoittaa kokonaan verovaroin. Lahjoituksilla sitten katetaan vaikka eduskunnan peruskorjaus. Lahjoituksia toivotaan vaikka puolueilta ja etujärjestöiltä.

Marja Valjus

Sen verran pitää korjata, että Apottia ei maksa HUS kokonaan, vaan sen kustannukset jakaantuvat HUS:n ja mukana olevien kuntien kesken.

Nykyisen arvion mukaan hankkeen kymmenen vuoden kustannukset ovat 335-
430 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Helsingin, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja HUS:n käytössä olevien potilas- ja asiakastietojärjestelmien kymmenen vuoden kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa.

Marja Valjus
viestintäpäällikkö
Apotti-hanke

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Kiitos tarkennukista summien suhteen.

Taisin mainita tekstissäni että kunnat osallistuvat omilla osuuksillaan tämän järjettömyyden kustannuksiin = kaikki rahat tulevat lopulta veronmaksajilta, eikö niin?

Se että on joskus tehty surkeita tietoteknisiä ratkaisuja, joihin viittaat nykykustannuksilla, ei voi, eikä saa tarkoittaa sitä että niitä pitää tehdä edelleen, vai miten näet asian?

Tämä asia on priorisointi kysymys, kun on tietty summa rahaa käytössä niin silloin tehdään valintoja. Nyt HUS on valinnut 0 ja 1 pyörittelyn tärkeimmäksi asiaksi mitä pöydällä on.

Kun rahoituksesta puolet on jo luvattu suoraan valtiolta niin ei voi kuin tyrmistyneenä ihmetellä että miksi esim. HUS ei omasta investointikassastaan kustanna loppuja??
Joku haisee tässä asiassa nyt pahasti.
Voidaan kysyä ja toivon että sinä Marja pystyt vastaamaan, että kuka tästä APOTISTA hyötyy?? Enkä nyt tarkoita potilaita ja sairaanhoito henkilökuntaa.

Jos tietojärjestelmät ovat niin järjettömiä että niistä aiheutuu järjettömät kustannukset niin silloin pitää palata vaikka tarvittaessa vanhaan = paperi.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Marja,

Perustelumuistio 6.2.2012 (<- googlaa):
"...asiakas/potilastietojärjestelmä. Tällaisia on toteutettu terveydenhuollossa potilastietojärjestelmän osalta mm. Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä hyvin kokemuksin."

Mitä näistä tiedetään? Kannattaako lähteä tekemään alusta asti omaa, voisiko käyttää jo ennestään tehtyjä vastaavia järjestelmiä? Joko suoraan ohjelmistoineen tai muuten apuna?

Kari Ahveninen

Sen verran pitää korjata, että tuo Apotti-hanke maksetaan viime kädessä veronmaksajien rahoista, ja hankkeen hyödyt saa yksityiset organisaatiot ja ohjelmistotalot.

Miksi tuota potilastietojärjestelmää ei voitaisi ostaa esmes Virosta? Siellä he onnistuivat luomaan tyhjästä koko potilastietojärjestelmän vain vaivaisella 10 (kymmenellä) miljoonalla.

Sinäkin, Marja, teet töitä siellä viestintäpäällikkönä verovaroilla maksettuna, muista se.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Tässä on hyvä lehtijuttu siitä mitä tulevan Helsingin lastensairaala aiheuttaa muualla maassa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/564636/Helsingin+...

Käyttäjän MikaSaikkonen kuva
Mika Saikkonen

Eikä löytynyt reumasairaalalle kahta miljoonaa aikoinaan.

ja kohta joku sanoo, että turkulaiset ei saa ajatella, että antaisivat rahaa vain Turun sairaalalle.. itsekkäät sisäänpäinkääntyneet kansalaiset.. viitaten tuohon juttuun:)

Toimituksen poiminnat