JarmoNevalainen

Yle kysyy: Elvyttäisitkö vai leikkaisitko?

Ylen verkkosivuilla oli talousaihenen sarja kysymyksiä otsikolla Elvyttäisitkö vai leikkaisitko – testaa minkä lajin talousviisas olet.

Testi sinällään oli hyvinkin mielenkiintoinen, siinä kun pyrittiin jakamaan talous kahteen pääfilosofiaan: Uusklassiseen ja Keynesiläiseen.

Käyn tässä testin herkullisimmat palat läpi.

1/8 – Teetkö vain järkeviä talouspäätöksiä? Mietitkö esimerkiksi tarkkaan asuntolainaa ottaessasi, että selviät koko lainan takaisinmaksusta korkojen noustessa?

Kysymyksen asettelu on virheellinen ja pyrkii ohjaamaan lukijaa kohti vallalla olevaa käsitystä siitä että valtiontalous on sama kuin yksityisenhenkilöntalous. Näinhän ei tietenkään ole. Kun yksityisen henkilön on lähes aina maksettava velkansa niin valtion taas ei pidä nykyisessä talousjärjestelmässä maksaa velkaansa. Kun kaikki raha on velkaa niin silloin kun valtio maksaa velkansa niin raha loppuu. Tästä oivana todisteena maailmassa ei taida olla yhtään velatonta "oikeaa" valtiota.

5/8 – Huolestuttaako sinua valtion velkaantuminen?

Tässä kiteytyy koko tämänhetken ongelma. Euro pakottaa tiukkaan budjettitasapainoon. Kun valitsee tässä kohtaa vastauksekseen EI niin Ylen kone antaa hämmästyttävän täsmällisen kuvauksen tilanteesta jossa velkaantumista ei pidetä saatanasta seuraavana vaan yhtenä työkaluna kuopasta ylös tulemiseen.

"Valtion velkaantuminen ei sinänsä ole ongelma. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla ei ole maksukyvyttömyysuhkaa, koska ne voivat tarvittaessa rahoittaa kulutuksensa oman keskuspankkinsa kautta. Luottomarkkinoilla ollaan tästä tietoisia, minkä vuoksi rahapoliittisesti suvereenien valtioiden lainakorot eivät milloinkaan nouse kohtuuttomiksi. Suomen ongelma tosin on se, ettei maalla ole itsenäistä keskuspankkia. Tällöin keskuspankkia ei voida käyttää rahoitukseen ja velkaantuminen nostaa velan korkoja."

Hallelujah ja Amen. Euro heitettäköön Mordorin tulipätsiin, oma keskuspankki miehitetään talousviisailla jotka ymmärtävät keskuspankkirahoituksen kultaisen säännön; Joustava ja Kurinalainen. Näin lähtee Suomi nousuun. Tässä on kyse vain ja ainoastaan polittisesta valinnasta.

6/8 – Ovatko liian korkeat palkat mielestäsi syynä työttömyyteen?

Taas kerran yritetään korkeasta kustannustasosta (mikä ei pidä paikkaansa) tehdä syyllistä nykyiseen tilaan. Suomen rämpiminen johtuu aivan jostain muusta kun korkeista palkoista.

8/8 – Pitäisikö Euroopan keskuspankin keskittyä enemmän työttömyyden kuin inflaation torjuntaan?

Tässä ei edes anneta vastaajalla mahdollisuutta valita omaa itsenäistä keskuspankkia. Juuri sitä vaihtoehtoa mitä hehkutettiin ( ja syystäkin) viidenessä kysymyksessä.
Sen sijaan elvytys vastuu sysätään EKPn harteille, ikäänkuin se olisi ainoa taho joka tämän pystyy ratkaisemaan.  EKP on pitänyt rahahanat auki halvalla rahalla mutta tämä raha ei ole koskaan tullut realitalouteen vaan on mennyt kuplaan. Erillaisten toimijoiden pörssipeleihin mikä näkyy ennätyksellisissä osakekursseissa, siltikin eurooppa rämpii Saksaa lukuunottamatta suossa. EI NÄIN!

Itsenäisyyspuolue ajaa Suomen eroa eurosta ja paluuta omaan kansalliseen valuuttaan ja keskuspankkiin. Omalla rahalla tulevaisuuteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla ei ole maksukyvyttömyysuhkaa, koska ne voivat tarvittaessa rahoittaa kulutuksensa oman keskuspankkinsa kautta"

Varsinainen rahasampo.. Kyllä kestävä vauraus luodaan tyhjästä kirjoittamalla ykkösiä ja nollia keskuspankin taseeseen. :)

Mitä nyt inflaatio tuhoaa samalla erityisesti vähemmän varakkaiden kansalaisten ostovoiman.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Miten maksukyvyttömyyden välttäminen liittyy vaurauden luomiseen? Se, että saan velkani maksettua ei käsittääkseni mitenkään takaa minulle vaurautta. Konkurssin se voi kylläkin välttää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kestävä vauraus ei luoda tyhjästä kuten rahaa. Sitä varten ei vaurautta pitäisikään rahalla mitata.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Kestävä vauraus luodaan niin että luotu raha kanavaoidaan realitalouteen, ei kuplaan niinkuin nyt on tehty ja mistä ennnätykselliset osakearvot ovat todiste.

Jos valtio raapaisee itselleen miljardin ja päättää sillä rahoittaa sähköverkon maan sisään kaivamisen niin se on realitaloutta. Ihmiset työllistyvät ja saavat palkkaa ja kuluttavat sen takaisin talouteen. Kysyntä kasvaa ja rattaat pyörivät.

Näin se vaan menee.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Jos valtio raapaisee itselleen miljardin ja päättää sillä rahoittaa sähköverkon maan sisään kaivamisen niin se on realitaloutta."

Valtio pystyy rahoittamaan menonsa tasan kahdella tavalla. Toinen on verotus ja toinen on inflaatio, joka on sekin tosiasiallisesti verotusta eli kansalaisten ostovoiman siirtämistä valtiolle. Hintojen nousu syntyy vain rahakannan paisuttamisen seurauksena (engl. to inflate).

Resurssit ovat maapallolla rajalliset, eikä niitä voi raapaista tyhjästä. Täten valtio voi rakentaakseen ainoastaan siirtää resursseja jostakin muualta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #12

"Valtio pystyy rahoittamaan menonsa tasan kahdella tavalla. Toinen on verotus ja toinen on inflaatio"

Kolmas vaihtoehto on osingot omistuksista kuten esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa. Ruotsi sai pelkästään valtio-omisteisesta LKAB kaivosyhtiöstään 6 mrd osingot viime vuonna ja Suomi on vastaavasti lahjoittanut kaivoksensa ulkomaalaisille eikä viitsi edes verottaa näitä. Tässä omistupolitiikassa on aikamoinen ero Suomen häviöksi jonka kyllä näke taloutemme tilasta ja kyse on täysin ideologiasta.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff Vastaus kommenttiin #12

Kai ymmärrät sen, ettei inflaatiota synny jos rahoitus kanavoituu reaalitalouteen, konkreettisten tuotteiden, projektien ja palvelujen synnyttämiseen. Et nähtävästi lainkaan ymmärrä koko keskuspankkirahoituksen ydintä. Osakekuplathan ne laittavat inflaation rehottamaan, vaikkei mitään valmista saada edes aikaan, pelkästään spekuloidaan tulevaisuutta ja pelataan mustaa pekkaa. Osakkeiden perusteeton arvonnousu luo painetta hintojen nousulle.

Eli pointti on, että luoduille rahoituksille realisoituu konkreettiset käyttöarvot reaalitaloudessa, eikä pelureiden finanssikuplissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #18

Toisaaltaan noinkin,jos inflaatio määriteltäisiin ylhäältäkäsin. Kuitenkin sitten taas asia menee omalla tavallaan yksinkertaisemmaksi ja omalla tavallaan monimutkaisemmaksi,kun annetaankin sopulilaumalle valta päättää rahan arvosta eli markkinoille. Valtaisa enemmistö markkinoilla ajattelee kuin Olli tässä,että vain keskuspankin luoma raha ja varsinkin vielä valtiolle osoitettuna!! on se inflaation luoja. Kuitenkin samalla yksityinen sektori (tässä tapauksessa liikepankit) voivat luotottaa eli luoda rahaa satakertaisesti,mutta tämä sopulilauma eli markkinat eivät pidäkkään sitä yhtään inflatoorisena kehityksenä.

Sinänsä huvittavaa,että nämä Ollit tulevat varmoina kertomaan kvantiteettiteoriasta,kun ovat sen fiksuina poikina lukeneet fiksujen ihmisten kirjoista jotka käsittelevät hyödykerahaa. Näin ollen nuppiin ei mahdu,että kaikki rahat eivät ole hyödykerahoja vaan maailmankuva supistetaan toimimaan niin,että kaikki ovat hyödykerahoja,että heidän teoriansa kattaa koko maailman ja se on helpompi ymmärtää.

Tässä oli joukossa hieman provoakin yritetty Ollin suuntaan :)

Lisäyksenä vielä myös oleellinen asia. Liberaalit/libertaarit itse ovat hoksanneet,että resurssit eivät ole rajalliset maapallolla,koska mitään ei poistu. Joten sekin meni väärin..

Jouni Peltoniemi

Mikä inflaatio? Meitä uhkaa nyt hirmuinen hyperdeflaatio, johon verrattuna inflaatiot ovat pikkupöhinää.

Toisekseen, niillä varattomilla ei muutenkaan ole mitään rahasäiliöitä, jotka inflaatio tuhoaisi, päinvastoin, inflaation kiihdyttämä talous tuo nimenomaan köyhille töitä ja lisätuloja. Eniten häviävät veronkietäjät, harmaan talouden pyörittäjät ja rikolliset, mikä on ihan oikein.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Mikä inflaatio? Meitä uhkaa nyt hirmuinen hyperdeflaatio, johon verrattuna inflaatiot ovat pikkupöhinää."

Todellinen hintojen nousu on huomattavasti tilastoitua korkeampi. Hintaindeksin laskentaperusteita muutetaan jatkuvasti, jotta hintojen nousu näyttäisi todellista pienemmältä. Esimerkiksi 70-luvulla, jolloin inflaatio oli nykyistä "korkeampi", olivat tilastointiperusteet aivan erilaiset.

"Toisekseen, niillä varattomilla ei muutenkaan ole mitään rahasäiliöitä, jotka inflaatio tuhoaisi, päinvastoin, inflaation kiihdyttämä talous tuo nimenomaan köyhille töitä ja lisätuloja."

Hintojen nousu ei kiihdytä taloutta. Terveessä taloudessa tuotannon tehostuminen johtaa ihmisten ostovoiman kasvamiseen, ei laskemiseen. Oletko muuten koskaan miettinyt, miksi ihmiset ostavat elektroniikkaa, vaikka se halpenee joka vuosi kovaa tahtia? Jättäisitkö itse jotakin ostamatta, jos se olisi vuoden päästä prosentin halvempi? Et jättäisi. On nimittäin olemassa sellainen asia kuin aikapreferenssi.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #14

Kun maassa on 500 000 todellista työtöntä. Teollisuus pakenee maasta minkä kerkeää. Valtiolla on täysin sopimaton valuutta käytössä. Velkaannumme yksityisille pankeille joka sekuntti. Suomen lait säädetään pääosin Brysselissä. Emme päätä omasta ulkopolitiikastamme niin sinä se vaan jaksat olla huolestunut mahdollisesta inflaatiosta. Onnittelut siitä.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

"Suomen rämpiminen johtuu aivan jostain muusta kun korkeista palkoista."

Viennin vetämiseksi jonkun tekijän pitää joustaa alaspäin, palkkojen (AY) tai valuutan (EU). Itsenäinen rahapolitiikka (lue: devalvointi) ei ole mikään taikaseinä, jonka siivellä voidaan jatkaa nykyistä pelleilyä seuraamuksitta. Ei ne työttömätkään minkään nälkäradan rakentamiseen alennu, niiden työpaikkojen pitää olla jotain spontaania ja kestävää eikä joukkolainoilla tai setelipainolla toteutettua keinotyöllistämistä. Setelipainolle ei ehkä makseta korkoa, mutta ei se siitä moraalisempaa tai kestävämpää toimenpidettä tee.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Silloin kun valuutta kelluu niin se hakee automaattisesti oikean arvonsa markkinoilta suhteessa maan kilpailukykyyn.

Velan määrällä ei ole niinkään merkitystä. Kuka on velkoja, se ratkaisee.

Kuriositeettina kysynkin Heikki että miten Suomi tulee tulevaisuudessa rakentamaan uudet sairaalat? Ylläpitämään tieverkoston? Kehitäämään raideliikennettä? jne jne....

Edellä mainitut rakennettiin aikanaan oman keskuspankin avulla ja näin on tehtävä uudestaan jos haluamme edellä mainittuja asioita.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Devalvointi ja devalvoituminen ovat eri asioita, ei ole kukaan puhunutkaan mistään kiinteistä pakko-devalvaatioista vaan markkina-arvossa kelluvasta oman valuutan kurssista. Lisäksi koko pankkisektorin roolia yhteiskunnallisessa toiminnassa pitää tarkastella ja lisätä sen avoimuutta ja paikallisuutta. Rahoitusta pitää jakaa jopa korottomasti sellaisiin kansallisiin ja paikallisiin projekteihin, jotka nähdään laajasti ja paikallisesti tärkeinä ja välttämättöminä. Pientä ja paikallista yritystoimintaa tulee rahoittaa kestävämmin ja myös tarvittaessa korottomasti, kun sen nähdään palvelevan alueellista kokonaisuutta esim.lähiruoan ja -energiatuotannon ja paikallisten palvelujen sektoreilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei vienti vedä ellei ole tarjota mitään tuotetta jota halutaan jossain päin maailmaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei vienti vedä ellei ole tarjota mitään tuotetta jota halutaan jossain päin maailmaa."

Ja vieläpä sopivalla kilpailukykyisellä hinnalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei sellaista kannata tuottaa mistä ei makseta edes tuotantokustannukset.

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Yleltä puolet pois, nekin rahat vois käyttää vaikka teiden reikien paikkuuteen siellä niistä olis kaikille hyötyä

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei rahoilla mitään teitä paikata. Raha on olemassa vain korviemme välissä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

En ole makrotalouden asiantuntija mutta vaikuttaisi siltä ettei Suomi yhteisvaluutassa elvyttämällä nouse vaan tarvitsee vientituloja kilpailukykyisellä hinnalla. Kilpaikykyistä hintaa emme saa kuin laskemalla palkkoja ja/tai työn sivukuluja vähintään 25% joka nyt on mahdottomuus käytännössä eli ainoaksi vaihtoehdoksi jää devalvaatio joka vaatii oman valuutan ja keskuspankin. Nykyisellä valuutalla elvyttämällä voisimme rakentaa/peruskorjata maanteitä ja korjata homekouluja mutta ei tämä talouttamme kohentaisi, velkaa pitäisi ottaa lisää ulkomaisilta, yksityiseltä sektorilta joka vain lisäisi velkaisuusastettamme.

Käyttäjän psihentunen kuva
Pasi Hentunen

Hieman perusasiasta rahan suhteen. Rahan sanotaan toimivan taloudessa vaihdannan välineenä, arvon säilyttäjänä ja arvon mittana. Ken näitä tehtäviä vähänkin miettii ymmärtää, että raha ei voi tyydyttävästi täyttää näitä samanaikaisesti. Todellisuudessa nykyinen velkarahajärjestelmä ei ole hyvä minkään em tehtävän suorittamiseksi. Tulokset näkyvät kaikkialla ja joka hetki.

Ihan pikku kysymys: miksi vaihdon välineelle tulee maksaa korkoa?

Oma vastaus: ei piätäisi missään tapauksessa. Velaton (eli koroton) raha, jonka määrä määräytyisi juurikin reaalisten resurssien ja (halutun) talouden aktiviteetin perusteella toimisi parhaiten.

Jyrki Paldán

Todellinen konkreettinen hyvinvointi on hyvin tiukasti sidottu maan resursseihin, erityisesti energiaan. Ilman energiaa mikään ei liiku, mitään ei pystytä rakentamaan ja mikään ei toimi. Elvytys vain puhaltaa kuplaa todellisen energian rajoittaman tuotantokapasiteetin ja ostovoiman välille. Nykyiselläänhän ihmisten ostovoima on jo todennäköisesti kymmeniä kertoja suurempi kuin maapallon tuotantokapasiteetti. Ongelma korostuu entisestään kun talousjärjestelmämme toimintamekanismien vuoksi varakkaammilla on varallisuutensa avulla paremmat tulomahdollisuudet, ja paremmat mahdollisuudet suojata varallisuuttaan. Nostamalla vähävaraisten ostovoimaa elvytyksellä, lisäämme aina myös varakkaiden varallisuutta moninkertaisesti vähävaraisiin verrattuna.

Talouskuri taas aiheuttaa välittömän humaanin kriisin, todennäköisesti kärjistää elintasokuiluja ja kurjistaa ihmisten elintasoa radikaalisti.

Ainoa kestävä ratkaisu on sitoa rahajärjestelmä jollain tavalla todellista tuotantoa rajoittaviin tekijöihin(uusiutuva energiantuotanto olisi nähdäkseni hyvä, koska fossiilinen energiantuotanto on pitkällä aikavälillä ajateltuna vain kupla). Ainoa inhimmillinen ratkaisu taas on suorittaa "elvytystä" tulonsiirroilla, jotka voidaan realistisesti rahoittaa ainoastaan progressiivisen tulo-, tai varallisuusverotuksen avulla.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Energia omavaraisuuteen siirtyminen on yksi tärkemmistä osaalueista. Tässäkin asiassa voi valtio oman keskuspankin avulla toimia perälautana ja kustantaa siirtyimisen energiaomavaraisuuteen.

Oikein harjoitetulla finanssipolitiikalla voidaan rahoittaa oikeastaan ihan mitä vaan periaatteella joustava ja kurinalainen.

Toimituksen poiminnat